Asuntojen hallintaperuste

  • Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
  • Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.

Helsingin asuntokannasta sijaitsi 48 prosenttia vuokrataloissa vuonna 2024. Vuokra-asuntojen osuus Helsingin asuntokannasta kasvaa hieman, kun huomioidaan myös yksittäiset, vuokralla olevat omistusasunnot. Omistusasuntoja Helsingin asuntokannasta oli 41 prosenttia vuonna 2024 mukaan lukien sekä asunto-osakeyhtiöissä ja pientaloissa olvat asunnot. Muita asuntoja asuntokannasta on kahdeksan prosenttia. Näitä ovat esimerkiksi liiketilojen yhteydessä olevat asunnot. Asuntokannasta pienin osuus, kolme prosenttia, oli asumisoikeusasuntoja.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 3 500 asunnolla vuodessa. Ajanjaksolla 2010–2024 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 ARA-vuokra-asuntoja oli Helsingissä kaikkiaan 65 000. Näistä asunnoista Helsingin kaupungin vuokra-asunnot (Heka) omistaa valtaosan, ollen samaan aikaan myös Suomen suurin vuokranantaja.

Uusimmat artikkelit

''''

Helsingissä työskentelevät ovat yhä harvemmin helsinkiläisiä – etenkin seudun ulkopuolelta pendelöinti yleistyi

| Laura Ansala
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Link to page
''''

Asumisidylliä etsimässä – pientaloasuminen omistustontilla houkuttelee lapsiperheitä pois Helsingistä

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen, | Jenni Väliniemi-Laurson
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Link to page
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta

Helsingistä poismuuttaneet etsivät lisää tilaa ja edullisempaa asumista muualta

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen, | Katja Vilkama
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Link to page
''''

Helpottavatko kesämökit helsinkiläisten asumisahtautta?

| Ari Niska
Helsingissä asutaan ahtaammin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Asuinpinta-alaa on käytettävissä keskimäärin 34 neliömetriä per asukas. Pinta-ala on pysytellyt viime vuodet samana, vilkastuneesta asuntorakentamisesta huolimatta. Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Saksan suurkaupungeissa...
Link to page
''''

Elinvoimaa esikaupunkialueille – kaupunkiuudistuksen tavoitteet ja eteneminen Helsingissä

| Jasmin Bayar
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Link to page
Äiti ja kaksi pientä lasta Kalasatamassa talon edessä. Tyttö on potkulaudalla ja poika pienellä pyörällä.

Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo

| Reetta Marttinen
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...
Link to page